Porsaan jalkaa ja laudan leijonaa.

Voisi välistä kirjoittaa tietty suosikkiaiheesta, eli ruuasta. Se on edeleen mukavan rasvaista, mutta porsas tuntuu olevan yksi paikallisista suosikkiaineksista. Kun tuli katsottua miten työkaveri tilasi Village People porsasta, niin annos näytti ihan minikinkulle, niin kävin jo vähän varovaisemmaksi, enkä tilannut viimeksi porsaan jalkaa (vain 500g ja lisukkeet päälle), vaikka näinkin jo itseni sieluni silmin barbaarina ruokapöydässä iso koipi kädessä ja oluttuoppi toisessa. No porsaan niska osoittautui helvetin hyväksi, vaikka listalla ollut "Lion of the board" kuulosti varsin erikoiselle, muitakin kirjoitusvirheitä riitti. :)

No ehkä seuraavaksi löydän lautaselta sitä 27v vanhaa ruotsalaista lihaa. On taatusti mureaa ja tavallista paremmin riippunutta. Paikallisetkin olivat muuten naureskelleet uutiselle, no ei se ole ulkona syömistä vielä haitannut. Ehkä kebabista löytyy lähiaikoina uusi ja jännittävä maku. :)

Muuten se löytämäni fetajuusto, rasvaa vain 30% osoittautui virheeksi. Siis sen kyljessä lukee light, muun englanninkielisen teksin lisäksi. Hitto, siis menin vahingossa ostamaan kevyttuotteen. Nyt on etsittävä kaupasta oma laardiämpäri, että maineelle tulleen vahingon saa korjattua. :)

Paikallisesta ruokavaliosta huolimatta (tai juuri siitä johtuen) katukuva on kyllä reilusti suomalaista hoikempi. Sen huomasi kyllä kun pengoin kaupassa farkkuja. Siis valtaosa tarjousräkistä oli 4 tuumaa liian pitkiä ja samalla 2-3 tuumaa liian kapeita vyötäröltä. Siis mitäh? Tunsin siis itseni läskiksi hukkapätkäksi, suomessa vastaavassa tilanteessa löytyisi vain liian lyhyitä tai ylileveälle kuljetukselle tarkoitettuja. Tarttis kai tehdä jotain, tuskin menen jalkoja katkomaan ja luuduttamaan niitä tuon 4" verran erilleen, kuten kiinalainen voisi tehdä. Eli jos vain tyytyisi mahan hävittämiseen.

Ai niin tuo tarjousmyynti. Joo, hintatasoon tottuu, sen verran pihi paskiainen alan olla, että mieluusti penkoo liikkeitä alen aikana, eikä osta täysihintaista, ellei ole oikeaa tarvetta. Tänne kun tuli sen verran vaatetta mukana, ettei tarvitse uunissa kuivata vaatteita, että saisi pesun jälkeen seuraavana päivänä samat kuteet päälle. Lopputuloksena vaatekaapin uusimisen sijaan taidan palata suomeen mukanani kahdet uudet boxerit ja uuden sukkaparin kanssa..

Lopetellaampa iloisiin uutisiin. Putkimies kävi, se korjasi lavuaarin ja itse kun pääsin työkaluihin käsiksi, niin sain poistettua suihkusta ruosteet. Nyt vettä tulee paineella, eikä se ruskeaa. Vesi on alkaa olla jo useimmiten lämmintä aamuisin, syyksi paikantuikin viereisen kadun putkityöt. Välistä on lämmintä vettä tarjolla, välistä ei. No ensikuussa voi hupi alkaa, kun viimeinkin vaivaudutaan laittamaan lämpöjä päälle. Yksinkertaiset ikkunat ja yöllä lämpötila laskee melko alas, vaikka töistä palatessa voi olla vielä jopa 20c. Ihmeen lämmin syksy on ollut täälläkin.

Toinen iloinen havainto oli, että täältä on suora junayhteys amsterdamiin. Taidampa siis viettää yhden viikonlopun siellä päin, ajoittaa vain samoihin aikoihin The Gatheringin keikan kanssa, vaikka niillä onkin uusi laulaja. Niin viikonloppuun tulee muutakin, kuin kaduilla kävelyä ja kahviloissa istumista. Seuraava varma keikka onkin Dredg Berliinissä 6.11. Joy!

Btw. Tequilla maustettu kalja olikin yllätykseni ihan juomakelpoista ja baarissa on kiva paukku: Mad Dog, aineksissa mm. tabascoa. Toimii.

Koti kuntoon, hinnalla millä hyvänsä!

Pintänee kai välistä kommentoida asumisen ihanuudesta. Asunto siis sijaitsee uudessa vanhassa kaupungissa, ilmeisesti sodan aikana tänne kuului muutaman kerran big paraboom ja lopputuloksena vanhankaupungin tilalla oli raunioita. Siitähän ei tietenkään paikalliset masentuneet, joten tänne on rakennettu uusi vanhakaupunki, vanhalla tyylillä. Tämäkin talo on siis tuliterä, mutta ulkoasultaan tehty vanhoille taloille uskolliseksi. Hiton hieno idea, vähän kyllä kaipaan suomeenkin tämäntyylistä rakentamista. Toisin ei samalla laadulla..

Esimerkiksi seinien ja katon läpi kuuluu ihan hyvin, yläkerran asukaskin pystyy dialogista päättelemään mitä sarjaa ja mitä jaksoa milloinkin katselen. Toisaalta onneksi en ole vielä herännyt naapurista tuleviin rakkauden ääniin, joihin tulee lisänä, kun mies käskee "huuda mun nimee", johon nainen tietty vastaa "mä en tiedä sun nimee!". :)

Toinen on tietty putkien laatu. Suihkun vedenpaine on lähinnä vitsi ja lämmintä vettä saa odottaa ja kauan, ehkä tilanne muuttuu lokakuussa, kun lämmitys laitetaan päälle. Toisin nyt sentään vessan lavuaarin hanassa on painetta, sen kun avaa, niin siitä tulee kahdesta kohtaa vettä: pieni liru, sekä kunnon paineella tuleva suihku. Eli jos kädet haluaa pestä, niin oikein pienelle, tai sitten paineella tuleva suihku kastelee paidan, lattian, sekä housut. Ei ole kiva mennä töihin, jos näyttää sille, että on laskenut alleen.

Suomeen muuten tuli Puolalaisia putkimiehiä töihin, joko alkaa pelottaa oman kodin mahdolliset rakennusoutoudet? :)

Expattien asuntojen varusteet oli vähän mitä sattui, minä voitin näemä keittiön varustuksessa. Muutama lautalen, lasi ja useampi kattila. Kattilat laitettiinkin jo epxattien kanssa jakoon, joten muillakin on jotain. Toisin eihän ostokset kalliita ole, esimerkiksi perjantain ostosreissu:

Paistinpannu. Hintaa 4e, toisin se näyttää sille, että  murtovaras tuskin tipahtaa sillä päähän lyömisestä. Pikemminkin lopputulos on hyvin kallon muotoja mukaileva kahvallinen kypärä.

Puinen paistilasta, 0.5e, kauha 1.5e, uunin metallivuoka 0.5e.. laadustahan ei puhuta mitään, mutta eiköhän nuo 6kk kestä.

Ai niin ja kauppareissulta tulee tietty ruokaakin, mukava kevyttä sellaista. Fetassa rasvapitoisuus on 30%, makkarat on tuhtia kamaa. Juustot eivät ole todellakaan kevyttä nähneet, eli ne maistuukin jollekkin. Myyjät harvemmin ymmärtää englantia, mutta eipä se tiskillä haittaa. Osoittaa vain haluamaansa leikkelettä/juustoa ja naputtaa kännykkään vaikka 200g ja palvelu pelaa.

Eniten hymyilytti valmislasagnen pussin ohje, ymmärsin siitä vain yhden sanan: smetana, sitä toistettiin pari kertaa. Vertaamalla suomalaisen vastaavan reseptiin tulkkaisin sen niin, että vuoka piti voidella smetanalla ja maidon sijaan käytetään smetanaa kastiketta tehdessä. Kuulostaa hyvälle, täytyy kokeilla joskus!

Sieniä ja silavaa

Kesäjuhlat on nyt koettu. Sinijuhlansta huolimatta olo ei tunnu sille, että takaraivossa alkaa kasvaa pieniä sieviä sieniä. Ehkä tuli syötyä vääriä sieniä?

Toisin oli hieman hölmö olo, kun ajettiin 3 tuntia pieniä teitä pitkin. Toisin tiet oli kyllä upeita, kapeita, mutkaisia, lehtipuiden reunustamia, vaikka sivuilla olikin peltoa sun muuta mukavaa. Juuri sellaisia, joita tekisi mieli ajaa avoautolla tukka hulmuten, tai moottoripyörällä rauhallisesti ajellen. Paikka ei siis ollut niin kaukana, mutta tiet oli sellaisia, että niillä ei ajella kovaa.

Metsästä löytyi muuten sammakoiden, nokkosten, ohdakkeiden (niiden pikkejä irti farkuista irroittaessa tuli muuten kivoja punaisia pisteitä sormiin) ja hämähäkkien lisäksi myös muutama kanttareilli! Ei tietenkään tarpeeksi keittoa varten, mutta päätyvät tänään paistinpannulle tuhdin voin kanssa.

Voista puheenollen, kun sienessä oltiin vain tunti ja palattiin sitten tietty takaisin juhlapaikalle notkuvien pöytien ääreen, niin olihan eväät asiaankuuluvat. Esimerkiksi leivän päälle vedettiin aitoa silavaa, eikä mitään superterveellistä margariinia, jonka kemiallinen koostumus on lähempänä lentopetroolia, mitä ruokaa. ;-)

Päivä meni siis varsin mukavasti. Ulkoilua, olutta, ruokaa ja taisi olla kesän viimeinen paljain jaloin kävelypäivä. Sain siis uittaa varpaita vedessä laiturin nokassa ja tallustella nurmikolla. Ai niin, olihan siellä urheiluakin, pelkän oluen ja makkaran lisäksi. Makkarasta puheenollen, siellä oli porttiteorian mukaisia makkaroitakin: Ihan kuin kasvistäyte, mutta seassa jotain metwurstin kaltaisia paljoa. Niin sitä vegaanit saadaan vähitellen käännytettyä lihansyöjiksi. :)

Bękarty wojny

Nyt on Puolan elokuvateatterineityys korkattu. Olihan se.. kokemus. Aloitetaan tietty mainoksista, kuten aitoon elokuvakokemukseen kuuluukin.

Ekana tuli ihan vakuttava mainos, jossa nainen on letkuissa ruhjottuna ja pihisemässä. Älä siis känniautoile, paljon vakuttavampi kuin suomalainen versio jossa ollaan kännissä taksissa, kun kaverit ei anna avaimia. Sitten se hupi vasta alkoi..

Seuraavassa mainoksessa oli kotijuhlat, oli kivaa, kaljaa hyvin esillä ja sitten painittiin ja kustiin kännissä rappukäytävässä, kun lapsiperhe meni vierestä omaan kotiin. Sitten ruutuun pamahti tuoppi täynnä kaljaa. En tiedä oliko tämä kaljamainos, vai juo vastuullisesti mainos. Olettaisin ensimmäistä, muistaakseni kaljan logo näkyi. Eli meidän bissellä ei tule tylsiä juhlia, nousee paremmin päähän, kuin kilpaileva itäblokin bisse, joka on vain lantrattua mallaslientä!

Ai niin, pakollinen kondoomimainos saatiin. Tässä toisin vedettiin kortsu sormen päälle ja paineltiin sillä paperille, jäi selvät sormenjäljet. Ilmeisesesti oli tarkoitus mainostaa, että on niin ohut, että mies ei tunne mitään. Mulle tuli mieleen mental note: jos ryöstät kultakaupan, niin käytä nahkahanskoja, äläkä vedä kortsuja sormiin, niin et jää kiinni. :)

Sitten se elokuva. Kunniattomat paskiaiset. Oli hieno, olettaisin. Paljon dialogia, eikä dupattu, siis kaikki paperilla hyvin. No elokuvassa kun ollaan ranskassa ja siinä on natseja, niin siinähän puhutaan lähes koko aika saksaa tai ranskaa, eikä puolalaisista teksteistä ymmärrä juuri mitään. No elokuvan suuret linjat selvisi silti oikein hyvin, saksankielisistä keskusteluistakin tajusi aina aiheen, mutta ei yhtään sisältöä. Trantinon pätkissä kun taas dialogi on aina pääasiassa, niin aika laihaksi jäi elokuva-anti.

Salin sauna tuli taas tutuksi, nyt huomasin jo punaisen paniikkinappulan. Eli sillä saa varmaan kutsuttua henkilökunnan paikalle, jos ahdistaa. Toisin sijainti huvitti..
1) Se on oven vieressä, eli jos tulee hätä, niin helpompi on kävellä pois saunasta.
2) Se on niin korkealla, että jos sieltä raahautuu viimevoimillaan hätä nappia kohti, niin sitä ei sitten saa painettua.

Joo ja porealtaassa oli kylmää vettä ja Raudon ja Teston vielä kynäniskavaiheessa olevat hengenheimolaiset miehittivät edelleen penkkipunnerrusta. Ehkä pitäisi vaihtaa toiseen saliin, siellä on niitä ladonovia, jotka kauppaa itä-saksalaisia kuulantyöntäjälisäravinteita..

Btw. Varsovassa on lokakuussa elokuvafestarit, pitäisiköhän osallistua ja katsoa suu auki puolalaista elokuvaa ymmärtämättä mitään. Ehkä saksan octoberfest on sittenkin parempi vaihtoehto.

Ojentajat pumppiin!

Nyt se sitten alkoi, kuntoilu siis. Edellisestä salikäynnistä on aikaa ja sen kyllä huomaa, satunnaisen lenkkeilyn ja hyvin runsaan pyöräilyn ansiosta jalat oli edelleen oikein vahvat, mutta yläkropasta puuttuu kummasti voimaa. No on kai kesäisellä itsensätelomisellakin hieman vaikutusta. Tarttis kai tehdä jotain.

Toisin salilla käyttäytymisen perusteet oli suomesta tutut. Mietitäämpä:

• Solarium. Check!
• Nuoria naisia muodikkaissa urheiluvaatteissa, täydessä meikissä tekemässä jotain kevyttä. Check!
• Jatkuva miehitys penkkipunnerruksessa. Check!
• Muutama parempikuntoimpi sankari oikeasti treenaamassa. Check!

.. ja pari nörttiä, joiden mielestä kuntoiluun riittää, kun käy pari kertaa viikossa salilla tekemässä jotain. Hien sai kuitenkin kaikesta huolimatta hankittua ja lihaksissa tuntuu hieman, että eilen tuli liikuttua, eli ei mikään hukkaanheitetty reissu.

Suurimmaksi yllätyksesksi salilla oli myös yhteisissä tiloissa poreallas ja sauna. Saunassa tuli tietty mietittyä kuka ei oikein kuulu joukkoon:
Se hullu kaljamahainen suomalainen, jonka heiluu löylykauhan kanssa siihen malliin, että paikallinen voisi luulla, että sillä jäi käsitreeni päälle.
Vai sinne uimapuvussa ilmaantunut mallipariskunta. Siis juuri sellainen, joka näyttää viettävän hereilläoloajan terveellisesti syöden, kuntoillen jatkuvasti ja nukkuvan solariumissa? Toisin niiden makoilu jatkui nytkin, molemmat oli tiukasti vaaka-asennossa alalauteella.. Nyt siis taisi selvitä mille Kaupinojan saunan pipopäisistä mursuista tuntuu. :)

Uikkareita ei ollut, mutta onneksi pyyhe oli vyötäisillä. Jos siellä olisi istunut suomalaiseen tyyliin reteästi munasillaan hajareisin ja huikannut tuttavallisesti, että onko tarpeeksi löylyä, niin olisi varmaan saanut porttikiellon salille ekalla käynnillä. :)

Viikonloppu ja arkinen postaus

Vähiin käy viikonlopun tunnit ja onhan täällä ehtint jo kaikkia pientä puuhatakkin. Eli kuten perjantaina kaljoille, tuntui muuten oudolle, kun baarissa sai polttaa. Nytkin farkut taitaa tuoksua aavistuksen tupakalle, siis parin päivän jälkeen. No baarien välillä oli käsittämätön kiertopolku, toisin toisen niistä onnistuin löytämään päivän kävelylenkillä.

Kylpyhuonekkin on täynnä pyykkiä, saihan sitä ripoteltua minne sattuu kuivumaan, kun kuivaustelinettä ei tietenkään ollut. Nyt on muuten toastit uunissa ja tajusin, että mullahan ei ole patalappua, jolla saa kuuman pellin uunista.. muutenkin kaikkea pientä uupuu yhä, tiskatut aterimetkin on kahvimukissa pystyssä kuivumassa.

Viikonlopun tärkeimmät ostokset olivatkin iso teemuki, kengät, paistilasta ja kaupasta löytyi viimein pekonia. Sitä saikin etsiä, yhdestä lähikaupasta suolaa sai vain myllyllisestä sirottimesta ja toisesta taas löytyi jauhettussa muodossa. Tuntuu sille, että kaupasta löytää vakiona vain makkaraa, juustoa, vettä ja olutta. Kaikki muu on vähän tuurista kiinni mitä sattuu löytymään. :)

TV:nkin on viimein vihkitty käyttöön, eli ensimmäiset pelit on pelattu ja elokuvat katsottu. Siis lähes kaikki tarpeellinen alkaa olla kasassa, että voi talven pahimpina kuukausina linnoitautua neljän seinän sisälle. Talvena kuulema tuulee mukavasti mereltä päin ja lopputulos voi olla vaakatasossa lentävää jäätä.. lämpö laitetaan kuulema muuten päälle vasta lokakuussa. eli silloin voi uskaltaa mennä aamusta suihkuunkin. :)

Asumisen ihanuutta voi muuten ihmetellä Flickr:istä, menin pitkästä aikaa päivittämään sitäkin. Eiköhän sinne satunnaisesti ilmaannu muitakin kuvia.

Ps. Pellin sai uunista pois leikkuulaudan avulla. Keittiö on siis onnistuneesti vihitty käyttöön. :)

Puolan suurin tv

Nyt se sitten tuli. Siis kaupasta löytyi muutakin, kuin makkaraa ja olutta. Eli olohuoneessa möllöttää nyt 40" matkatelevisio, eiköhän se päädy vielä kotona suomessa makuuhuoneen seinälle. Toisin siinä se voi jo näyttää ehkä turhankin isolle, mutta toisaalta ei tarvitse jatkossa käynnistää videotykkiä, jos haluaa katsoa vaikka sen yhden jakson Buffya. Tykillä toisaan tulee katsottua aina pari, kolme kerralla, kun ei viitsi käynnistää ja taas heti sammuttaa.
Huomaa kyllä hyvin, miten videotykin myötä tulee sokeaksi kuvakoon tuumille. Kotona on 104" ja isompikin kelpaisi, 32" näyttää postimerkille ja tuo 40" näyttää taatusti hervottoman isolle seinällä, mutta kuvana taas pienelle.. voi voi.

Tietty bonuspuolena siihen voisi vetää tietokoneesta kuvan ja alkaa pelaamaan padilla Silent Hillejä, jos ahdistaa liikaa, niin voi tietty vetää kätevästi pään peiton alle. Toisaalta toisin kuin elokuvassa, se ei auttaisi. Elokuva etenisi, mutta pelissä hirviöt sanoisi *yum* *yum* ja pistäisivät poskeensa.. täytyy vielä hioa tuota osaa suunnitelmasta.

Täällä on muuten menossa Puolan reissun ensimmäinen kunnon vesisade, bonuksena päälle tulee vähän jyrinää ja salamaakin. Hainkin ukkosen kunniaksi oluen kaapista. Tälläisella kelillä voi nörtätä hyvällä omatunnolla sisätiloissa. Sitä paitsi ehdin jo töiden jälkeen ottaa hieman kuvia kaupungista ja istua kahvilassa, jossa oli muuten jokut kuvaukset menossa. Neito mustassa iltapuvussa, flyygeli ja pari miestä kameroiden kanssa, joiden optiikkaa ei anneta lasten käsiin. Aina moinen näkymä konttorin kahvihuoneen seinän voittaa ja nyt en tarkoita tekniikkapornoa kameroiden muodossa.

Muuten, kaupassa on lähes kaikkea, mutta perinteistä pekonia en ole vielä nähnyt. Haluisin syödä aamulla jo muutakin, kuin pelkkää vaaleaa leipää. :(

Netti muuten korjaantuu vasta parin viikon päästä, kun saan wlan reitittimen. Sitä ennen se toimii satunnaisesti naapurin wlanilla, ellen jaksa kantaa töistä kannettavaa kotiin.

Kesän jatko ja musiikin ääni.

Päivä alkoi taas reippaasti, suihkun verkkainen vesivana tervehti, toisin tällä kertaa se oli myös kylmää. Parin minutin odottelun jälkeen tulin siihen tulokseen, että olkoon, suihku se on kylmäkin suihku. Vasta suihkun loppupuolella alkoi tulla lämmintä vettä. Käyhän se näinkin, toisin talven tullen taidetaan kysyä jo enemmän luonnetta, tai antaa periksi ja mennä hikisenä töihin.

Eilen oli muuten noin 20-30min ennen auringonlaskua oli vielä 27c lämmintä. Nämä lämpötilat tarkoittaa myös sitä, että nyt tulee liikuttua tyytyväisenä shortseissa ja sandaaleissa ja kaupungilla liikkuessaan voi tarvita silmälaput.
Ellei nyt joku kaiva esiin tutkimusta, joka kertoo, että säärien tuijottelu on hyväksi miehen terveydelle. Rintojen katseluhan on jo tutkittu parantavan terveyttä, mutta uskoisin sen tuottavan jossain vaiheessa avokämmenefektin, joka on puolestaan terveydelle haitallista. Mahdollisita pään kääntelyn aiheuttamista niskavaivoista puhumattakaan. Voi voi.
Kesän viimehetket on kuitenkin täälläkin menossa, ensikuussa on jo lähes suomen syyskuun kaltaista menoa. :(

Pitänee siis hyödyntää viimeiset auringonsäteet ja istua terasille oluen ääreen ihan lähiaikoina. Kuten myös käydä kameraa ulkoiluttamassa, inhottavaa kun samaan aikaan pitäisi etsiä kämppään kaikkea pientä ja tarpeellista. Alkuhan on aina tälläista, liikaa tekemistä, liian vähän aikaa, mutta pian tämäkin arjeksi muuttuu ja uudet ja eksoottiset oluetkin alkavat maistua perus laagerille.. (toivottavasti eivät ala)

Päivällä tuli muuten tajuttua, että olen ollut jo kaksivuorokautta ilman musiikkia. Oli siis aika kaivaa kuulokkeet esiin ja käynnistää spotify. Toimiihan tämä näinkin, alkoi vain mietityttää, että jaksaisiko hankkia asunnolle halvat ministereot, vai ei. Ihmettelen sitä myöhemmin, jos kokeilisin ensin, miten paatunut hifisti selviää taustamusiikkivieroituksesta.

Ps. Kaupasta ei löytynyt sopivaa televisiota, mutta onneksi siellä oli kaljaa ja makkaraa!

Uusi uljas työpaikka

Tulee se aamu vuodesohvaankin, ihme ja kumma. Toisin ei näemä suihkuun asti, veden paine oli niin naurettava, että piti avata huoltoluukku ja vääntää vivusta. Vedentulo pysähtyi kokonaan, eli oli ne auki. No kastuuhan sitä nytkin suihkussa, mutta outoahan tuo on suomeen verrattuna. Tuli mieleen, että jos kakkoskerroksessa on tälläistä, niin toimiikohan suihku pölynimurina ylimmässä kerroksessa?

Työpaikka vaikuttaa ihan mukavalle, työpöydästä tulee pulpetti mieleen, mutta meneehän tämä tässäkin. Kahvi kilpailee pahuus asteellaan hyvin suomen kanssa ja netti toimii. Toisin töitäkin pitäisi tehdä, mutta eiköhän tämä tästä käyntiin lähde. Ainakin on melko selkeä suunnitelma mitä pitäisi tehdä, tietty vanhojen rästihommien lisäksi. Toisin huomasin perustaneeni tämän blogin, kun homma X piti tehdä, mutta sitä ei voinut, ennenkuin muut sai homman Y valmiiksi..

Illan suunnitelmana taitaa olla kaupunkiin tutustumista ja lähiseudun kauppojen arpomista. Tavoitteena on löytää elämää suurempi televisio, ruokaa ja muuta pientä. Kuitenkin löydän vain makkaraa ja olutta.. ;)

Far beyond driven

Pitkä päivä on takana, kotona makuupussissa nukuttu yö kesti vain 3.5h, ennen ylösnousua ja lentokentälle suunnistamista. Taksi vei, kone lennätti ja välistä ehti ihmetellä tax freetä, josta ei tietenkään saanut ostaa alkoholia.
No paljon muuta tarttui silti mukaan. Lentokoneessa oli toisin vähän vittuilun makua: edessä olevan paikan selkänojassa luki, että tässä on enemmän jalkatilaa. Siis ihan kuin missatun bussin perässä oleva numero, joka vittuillakseen kertoo, että et ehtinyt.. lällälää.

No loput matkasta sujui tyylikkäästi ison mustan mersun takapenkillä. Siis tiedättehän, auto, jolla on paljon pituutta, mukavat penkit ja konepellin alla niin paljon sylintereitä, että ne on laitettava vinosti kahteen riviin, ihan kuin V-muotoon.
Perillä tuli toisin tajuttua, että ne taxfree ostoksethan jäi lentokoneeseen. Berliinin kentän löytötavaratoimistoon oli tullut vain aurinkolasit. No toivottavasti salmiakki maistuu ne löytäneestä saksalaisesta oikein pahalle, minä puolestani keskityn tuoksumaan hielle, kun siinä meni hajuvesi ja stickkikin. Kele. Bonuksena partavaahto paukahti auki repussa ja tursusi ympäriinsä. Onneksi oli pikkulokerossa, jossa oli vain pyykkiä ja muita pesuaineita. Eli ei juuri vahinkoa. Perinteinen matkailukiukku on siis kerätty onnistuneesti. :)

Itse asunto oli oikeastaan positiivinen yllätys. Noin 40-45m2 yksiö, uutta tuotantoa keskustassa ja parvekekkin löytyi. Sänkyä ei toisin edelleenkään, mutta on pesukonetta, sohvaa, sohvapöytää, lipastoa, työpöytää, jääkaappia, keraamista liettä jne. Kaapeissa ei toisin ollut yhtään mitään, eli ensimmäiset ostokset oli sarjaa pyyhe, vuodevaatteet, täkki, ruokailuvälineet, tyyny jne. Kyllä tämä vielä koti tulee.

Nettinä piti ensialkuun käyttää naapurin wlania, jonka linkki katkeili vähän väliä. Täytynee korjata tilanne. Applen Airissa kun ei ole ethernettiä, jolla sen saisi verkkoon. Eli ostoslistalle meni adapteri, tai wlan reititin. Ai niin, ostetuissa vuodevaatteissa oli mukavan pelkistetty kukka kuviona, mutta miksi hitossa sen keskellä oli metallirenkaista tehty kehä? Ainakin tyynyn osalta sakset sanoi niks ja naks. Kiva kun kaupassa oli lastenversioita tai sitten ällöimeliä kuvioita, niin ainoa siedettävän näköinen on saanut metallista bling blingiä.. :(

Sitten tärkeimpiin. Ruoka on maittavaa, esimerkiksi paistetun ankan alapuolella oli vihanneksia, mutta niiden väliset raot oli tilkitty perunamuussilla ja koko komeus oli vuorattu juuston sisään. Nami. Toisin kauhukseni löysin kaupasta myös Raision tekemää margariinia ja työpaikan oven vieressä on Tikkurilan liike.. Kauppareissut on muutenkin jänniä, kun saa arpoa mikä on mikin. Smetana ja Gouda olivat ainoat tuotteet, jotka tunnistin tekstin perusteella. Lildissä voisi tietty löytyä etäisesti tutumpia tuotteita. ;)