sunnuntai 20. syyskuuta 2009

Sieniä ja silavaa


Kesäjuhlat on nyt koettu. Sinijuhlansta huolimatta olo ei tunnu sille, että takaraivossa alkaa kasvaa pieniä sieviä sieniä. Ehkä tuli syötyä vääriä sieniä?

Toisin oli hieman hölmö olo, kun ajettiin 3 tuntia pieniä teitä pitkin. Toisin tiet oli kyllä upeita, kapeita, mutkaisia, lehtipuiden reunustamia, vaikka sivuilla olikin peltoa sun muuta mukavaa. Juuri sellaisia, joita tekisi mieli ajaa avoautolla tukka hulmuten, tai moottoripyörällä rauhallisesti ajellen. Paikka ei siis ollut niin kaukana, mutta tiet oli sellaisia, että niillä ei ajella kovaa.

Metsästä löytyi muuten sammakoiden, nokkosten, ohdakkeiden (niiden pikkejä irti farkuista irroittaessa tuli muuten kivoja punaisia pisteitä sormiin) ja hämähäkkien lisäksi myös muutama kanttareilli! Ei tietenkään tarpeeksi keittoa varten, mutta päätyvät tänään paistinpannulle tuhdin voin kanssa.

Voista puheenollen, kun sienessä oltiin vain tunti ja palattiin sitten tietty takaisin juhlapaikalle notkuvien pöytien ääreen, niin olihan eväät asiaankuuluvat. Esimerkiksi leivän päälle vedettiin aitoa silavaa, eikä mitään superterveellistä margariinia, jonka kemiallinen koostumus on lähempänä lentopetroolia, mitä ruokaa. ;-)

Päivä meni siis varsin mukavasti. Ulkoilua, olutta, ruokaa ja taisi olla kesän viimeinen paljain jaloin kävelypäivä. Sain siis uittaa varpaita vedessä laiturin nokassa ja tallustella nurmikolla. Ai niin, olihan siellä urheiluakin, pelkän oluen ja makkaran lisäksi. Makkarasta puheenollen, siellä oli porttiteorian mukaisia makkaroitakin: Ihan kuin kasvistäyte, mutta seassa jotain metwurstin kaltaisia paljoa. Niin sitä vegaanit saadaan vähitellen käännytettyä lihansyöjiksi. :)





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti