Jouluturvotus

Joulu tuli, joulu meni. Viikko vierähti maalla ihan mukavasti, pukki ei käynyt. Toisin taidan olla jo vähän liian iso sylissä istumaan, vanhan luut voisivat rutista alla ja lauluäänessäkään ei ole kehumista. Muuten tuli noudatettua perinteitä, eli syötyä tyytyväisenä kinkkua, piparia, kylmäsavulohta, sekä puuroa. Ynnä tietysti väistelyä laatikkoruokia. ;-)

Muuta ohjelmaa oli tietty maalle kannetut lautapelit, niiden parissa menikin useampi tunti. Lisäksi tietokoneella meni syksyllä kesken jääneet pelit läpi, eli hyvin onnistunut lomailu. Jos seuraavaksi alkaisi jatkaa kirjojen lukemista.

Nyt on matkalaukku tyhjennetty porukoille ja suunta takaisin Tampereelle. Vielä voi hieman joutua miettimään miten ihmeessä loput Puolan tavararoista saa kuskattua takaisin. Hetken tuli jo mietittyä, että tuleekohan minusta sittenkin tyttö? Kun kerran syksyn aikana kaappiin ilmaantui neljä paria kenkiä ja vähän muutakin pientä. Mihen ilmeisesti pitäisi ostaa vuodessa vain yksi pari sukkia ja ehkä pitkät kalsarit, jos edellisistä alkaa pararat kuultaa läpi. ;-)

Lumi ja nietokset on edelleen mukavaa vaihtelua Puolaan verrattuna, maisema näyttää todellakin aika erillaiselle. Toinen mikä ihastuttaa joka ikinen kerta on maalla näkyvä yötaivas, kaupungeissa on sen verran valosaastetta, ettei sitä näe lainkaan. Earth hour oli siitä hieno hetki, että kaupungit pimeni hetkeksi. Tampere oli viimeksi sen aikaan varsin mukava, valoa oli edelleen, mutta ei niin kauheasti mitä normaalisti.
Siis Puolasta tuttua pimeä kuja ilmiötä ei päässyt syntymään. Kyllä sinne asti piti mennä että löysin ne paljonpuhutut pimeät kujat, jossa toivotaan, ettei ketään tule vastaan. Vai onkohan kujan pimeys suhteessa kävelijän kokoon? Ehkä viidakon pienellä villisialla on saparo kauhusta suorana, kun edessä on hämärä pusikko, josta viisisataakiloinen gorilla kulkee läpi koko asiaa miettimättä. Ainakaan Thaimaan ja Kamputsean huonommin valaistuille pikkukauduille ei tullut kovin montaa ajatusta uhrattua. Osin kai siksi, kun paikalliset olivat päätä lyhyempiä ja niiden näkökulmasta olisin se iso ja pelottava mies pimeällä kujalla, eikä päinvastoin. Ei niissä montaa kertaa tullut toisin käveltyäkään.

Komennustakaan ole enää paljoa jäljellä. Enää kaksi kuukautta, vähiin käy. Lumesta tuli vain mieleen, että lasketteluakausi taitaa jäädä nyt kokonaan väliin. Maaliskuusta suurin osa menee palmun alla ja huhtikuun rinteet ovat aika pehmeitä. Halaa rinnettä ja kaavi lunta takin alta - kamppanja taitaa jäädä siis toteutumatta. Hemmetti, pitää kai kaivaa ainakin pulkka jostain ja kokeilla edes sillä laskemista, niin saa talven mäkikiintiön täyteen, laudalla tai ilman.

Ai niin, syksy Puolassa ei tuottanut yhtään lisäkiloja rasvaisista ruuista huolimatta, toisin kuin viikko jouluherkkuja.. Housut menee yhä jalkaan, eli ei tarvitse mennä lakanasta askarrelussa toogassa alennusmyynteihin vaatteita ostamaan. Eikä miettiä klassista "uuden elämän" aloittamista ennen uutta vuotta. :)

Matkailu avartaa?

Maisema on kieltämättä vaihtunut, vaikka ei ihan kommelluksitta mennytkään. Olisi pitänyt arvata, että kun sai ilman korvausta liian painavat matkatavarat koneeseen:
- you have a lot of luggage.. 
- yeah (alakuloisella äänellä)
dialogilla ja päälle vielä curruwurstia ja olutta, niin olisi pitänyt arvata, että loppumatka on alamäkeä.

Niinhän se olikin. Kone oli myöhässä puoli tuntia, sitten kun päästiin koneeseen, niin odotettiin tunti jäänpoistoa siivistä ennen liikkeelle lähtöä. Perillä jatkolento oli jo ehtinyt lähteä, joten kokeiltiin saadaanko matkatavarat ulos, kun seuraavaan lentoon oli noin 5h aikaa. Kuittaus tuli, että jatkopaikat peruttu, saatte kamat tuolta. No matkatavapuoli oli ihan täysi härdelli, sitten kun pitkän odottamisen jälkeen niitä ei tullut, niin tiskiltä kysymällä ne oli ensin toimittamassa niitä taksilla kotiin, kunnes soiton jälkeen tuli kuitti: "tavarat löytyivät, laitetaan tuohon 24 hihnalle."

Kaksi tuntia myöhemmin.. Tavaroita ei näy. Nyt juna ja lento olisivat yhtä nopeita, joten kysymään vieläkö päästäänkö iltalentoon. Kuulema meille on sieltä bookattu paikat ja tavarat on siirretty. Mitäh? No ei muuta kuin checkinniin ja uudestaan turvatarkastuksen läpi ja äkkiä oluelle, mikä tuli jo ihan tarpeeseen.

Luonnollisesti iltalento oli hieman myöhässä ja kun me mentiin koneeseen, niin siitä poistettiin matkavaroita. Koneessa oli vain hienoa, kun etuovi oli auki ja ruuma oli sen alla. Kun kuuli oman nimen ja Berliinistä heräsi toivo, eli tavarat taitaa sittenkin tulla. No tulihan ne, kaverin, joka oli ollut samalla lennolla ja samalla jatkolennolla ei taas saanut tavaroitaan, kuin taksilla seuraavana päivänä..

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Ei matka kestänyt kuin 5.5h tavallista kauemmin. Ainoa matkatavaroihin liittyvä kitinä on enää se, että ne on nyt pään yläpuolella junassa ja niistä sataa vettä päälle..Hyvin sitä kertyy, kun vetää matkalaukkua pyörien avulla talvisella kadulla. ;-)

Toistaiseksi suomessa on ollut varsin mukavaa. Tampereen joulutori näytti hienolle (ei Berliinin Aleksander Platsin versio ollut kauhean iso sekään) Uudet lautapelit vaikutti mukaville (Dominion ja Portobello market) Asunto tuntui edelleen kodikkaalle siellä käydessä ja lumi on varsin mukava lisäys Puolaan verrattuna. Salmiakkivieroitusoireetkin sai hoidettua. Puolan mahdollisten vierotusoireiden hoidosta taas huolehtii ruokapöytään menevät silavapurkit..
Parhaiten excursion vaikutuksen huomasi avantoreissulla: vesi ja itätuuli oli kylmempiä mitä muistin ja sauna löylyä ei kestä enää samalla tavalla. Selkeää pakkasen ja saunan vieroitusta, jälkinmäisen ajattelin ainakin korjata. Täytyy käydä rajaportissakin lomalla. Ynnä syödä itsensä palloksi joululomalla ja kokeilla pulkkamäkeä. :)

Ai niin, tutuin olo oli ulkona syödessä ja ruokakaupassa, laskun summa oli lähes sama euroissa, mitä yleensä sloteissa Puolassa..

Mama, i´m coming home!

Enää yksi yö ja kotimatka alkaa, alkaa kieltämättä olla lomafiilikset päällä. Pitäisi tietty tehdä vähän ostoksia, pakata ja siivota, mutta mitäs pienistä? Toisin juuri kun on lähtöä tekemässä, niin tännekkin tulee joulutunnelmaa. Siis lunta! Eihän tuo kauaa pysy, mutta on ainakin hetken aikaa pakkasta ja valkoinen maa. Tässä kaupungissa lunta kuulema näkee vain muutamana päivänä talven aikana..

Aika nopeasti aika on mennyt, vähän yli 3.5kk on mennyt jo tänne tulosta ja komennusta on enää 2kk jäljellä lomien jälkeen. Vähiin käy, aika on tosiaan mennyt ihmeen nopeasti. Komennuksen jälkeen olisi vielä hieman lomaa edessä, tällä kertaa Thaimaassa sukeltelemassa. Tätä vauhtia onnistun siis ohittamaan suomen talven lähes kokonaan. Mukavaahan se lumi ja noin kymmenen asteen pakkanen on, mutta pimeyttä ei ole niinkään ikävä.

Oikeastaan tuli alettua miettimään mitä tässä on ehtinyt tehdä edellisen kirjoituksen jälkeen. Hmm. Käymään Berliinissä antiikkimarkkinoilla? Antiikkia ei tullut saaliiksi, oli siellä mm. hieno piikillinen preussilainen kypärä ja natsiupseerien hattujakin, hakaristien päällä oli vain oranssi tarra. Muuten aika tavallista, kirjeitä, kuvia, aterimia ja pakollinen neuvostoliitto/DDR nostalogiaosasto, joita Berliini on pullollaan. Tuntuu, että jossain pyörii edelleen tehdas, sen verran noita sirppi ja vasara hattuja ja karvalakkeja riittää.
No ikivanhoja kameroita oli muutama, mutta mitä ihmettä esim Harry Potterin dvd:t tekee antiikkimarkkinoilla? Itse sain saaliiksi pinon vanhoja vinyylejä ja kaveri taas 50v vanhan itä-saksalaisen nukkumatin - markkinoiden ainoan kappaleen.

Seuraavat kaksi viikkoa menevät siis niin maalla, kuin Tampereellakin. Luvassa on siis mukavia ja leppoisia päiviä. Muutama uusi lautapelikin tuli hankittua, eiköhän niitäkin saa joulun aikana kokeiltua.

Parempia päiviä

Otsikko tulee itseasiassa yhdestä Hate Deptin kappaleesta, hitto sitä onkin ikävä. Bändi tuli löydettyä "vahingossa" vuosia sitten, levyjä ei saanut suomesta eikä niitä ollut netissäkään jaossa, eikä nyt spotifyssäkään ole kuin pari coveria. Joten ajalta ennen omaa luottokorttia ne tuli tilattua jenkeissä asuvan puolitutun kautta. Kummasti musiikin arvostus nousee, jos sen hankkimiseen on nähnyt paljon vaivaa. :)

(Jos kiinnostaa, niin kuunnelkaa vaikka myspacesta http://www.myspace.com/hatedept)

Yksi ilon aihe on klassinen partahöylä. Noiden moniteräisten ihmeiden käyttö on jäämässä vähemmälle. On vain aikalailla mukavampaa käyttää kunnon teräksistä ja painavaa työvälinettä ja ihmetellä ajon jälkeen onko kasvot kuin kirveellä vuollut ja näyttääkö lavuaari miten pahasti verellä roiskemaalatulle. :)
Itseasiassa olen vasta kahdesti onnistunut saamaan pienen vekin ajon aikana, eli ei läheskään joka kerta. Höylä ei siis vaadi vuosien opiskelua mestarin valvonnan alla. Helppoa ja kaula ei näytä ajon jäljiltä raastinraudalla vedetylle. Siis mukavampaa, paljon parempi jälki ja ihokin kestää ihan eri tavalla. Ynnä terät on reilusti edullisempia, mitä Gilleten tai muiden vastaavien. Lisäksi höylä ei mene tukkoon muutaman päivän sängestä. Ei siis tee todellakaan tee mieli palata mach, quatro, fusion tai mitä lie ihmeisiin.

Toinen ilonaihe on parturi. Löysin kerrankin hyvän, jossa vielä puhutaan englantia. Alkaa klassisesti: pää pestään ja bonuksena leikkauksen ajaksi saa tee tai kahvitarjoilun. Ynnä paikka toimi perinteisellä mestari-oppilas menetelmällä. Päädyin siis mestarin leikattavaksi, se alussa istutti tuoliin ja selitti miten tämä pää kannattaiis leikata. Alun ja leikkauksen aikana muu henkilökunta vain seurasi vierestä miten guru työskentelee. Kieltämättä paljon parempi mitä edellinen leikkaus ja parempaa jälkeä mitä suomesta on tullut. Hinta? 11€ Siis kaupungin kalleimpia hiustenleikkauksia. ;-)

Ai niin. Kaupunki on tuoksunut viimepäivät suklaalle, kun on tuullut rannan suklaatehtaalta päin ja ravintolassa tuli todellinen bling-bling pizza. Jos kuvaus oli "one that you have never tried" ja ainekset oli hyviä, niin pitihän sitä kokeilla. Sehän oli siisään leivottu ja päälle oli tökätty iso tähtisädetiku tapainen. Kunnon valoshow, ihan kuin turisteja kosiskelevassa rantaravintolassa thaimaassa/kanarialla. :)

Kolme lähtee, yksi palaa

Reissun puoliväli tuli juuri täyteen ja eilen olikin kotiin palaavan expatin läksiäiset. Ruokaa, olutta, naurua ja ripaus haikeutta. Seuraavat 3kk meneekin kahden miehen voimin, luvassa on siis ainakin huomattavasti vähemmän NHL:n pelaamista. Huomaa kyllä hyvin, että suomalasia oli useampi ja vielä samassa talossa asumasas. Puolalaisten kanssa on viettänyt aika vähän aikaa, toisaalta ikävää, toisaalta se on tehnyt vapaa-ajasta oikein helppoa.

Vatsa toimii taas, naamalla on uudet lasit ja salilla käydessä huomasi, että osa voimista oli kadonnut sairastelun myötä, niin silti sitä jaksoi heilua. Joten nyt vatsa täynnä ruokaa ja lasi starkaa vieressä on paljon kivempaa miettiä miten on mennyt ja mitä seuraavaksi. Ajatukset on ainakin huomattavasti valoisampia, mitä taudin kourissa. :)

3kk on mennyt kieltämättä aika nopeasti. Alussa oli hienoa, kun sai siirtyä kylmenevästä suomesta todelliseen kesän jatkoon. 27c lämpötilat piti huolen, että sandaalit pysyi jalassa ja ulos menessä ei ovella tarvinnut arkailla. Syksy tuli toisin tännekkin, vettä sataa harva se päivä on pilvistä. Silti lämpöä on vielä 5-9c eli aurinkoisena päivänä olisi oikein mukavaa, jos sellainen vain tulisi jostain.

Joululomaan on enää vajaat 3 viikkoa, työt pitää kyllä kiireisinä, mutta tässähän alkaa jo vähän miettiä paluutakin. Jouluna on vietävä jo tavaraa suomeen niin paljon, kuin pystyy ja loman jälkeen komennusta on enää 2kk jäljellä. Tästä taas seuraa se johtopäätös, että sitä tavaraa on ostettava, jos meinaa vielä saada hyödynnettyä edullisemman hintatason.

Uusi puku on ainakin käynyt mielessä ja saa nähdä mitä muuta kaupoista vielä löytyy. Viikolla tulee vain harvemmin käytyä kaupoilla, niin tässähän kasautuu paineita viikonloppuja varten. :)

Toinen mikä on mielessä, niin lomat. Hitto, niitä kuuluisi pitääkkin. Onko kukaan menossa jonnekkin maaliskuussa? :)