Ruskeat päivät

Tauti osoittautui siis vatsataudiksi, joka vain alkoi perin korkealla kuumeella. Paremmin tuntevat tietävät, että jos oksennan, niin siinä vaiheessa en pysy enää jaloillanikaan, joten vatsatauditkin menevät tavallisesti ripuloiden. Niin myös tämäkin. Siinä vaiheessa kun yöllä pitää käydä kuudesti täristen ja palellen vessassa ei todennäköisesti kannata mennä töihin. Päiväkin meni siis kotosalla aina välistä vessassa juoestessa, mutta onneksi kuume alkoi laskea. Apteekista iltapäivästä ostetun mittarin mukaan oli "vain" 38.6, mutta olo oli jo paljon parempi mitä edellisenä iltana. En ehkä halua tietää kuinka paljon yöllä oli.. Niveliin ei sattunut, ei hikoiluttanut ja palellut samaan aikaan, vähän vain heikotti. Tietty vessassa käydessä oli kyllä aina asiasta riippumatta tasainen lorina.

Seuraavana aamulla herätessä tuoksahti vähän, jahas aavistuksen kostea pieru. Lakana ja patjansuojus mukaan ja koneeseen, sekä mies suihkuun. Hanaa käännettäessä on kasvoilla epäuskoinen ilme, mitä helvettiä, ei lainkaan vettä? Sama vahvistuu kraanaa kokeille, ei vettä. Itsensä nipistäminen ei olisi tuskin enää auttanut. Loistavaa, voiko päivä enää paremmin alkaa. Ei voi, mutta jatkua ainakin voi. Tilanne alkoi olla jo sen verran absurdi, että se enemmänkin huvitti, eikä itkettänyt.

Paperilla sai paikat pusattua ja päälle puhtaat vaatteet, eli pahin oli jo ohi. Aamulla vatsa oli vielä vähän pehmeä ja vessan pönttöä huuhtoessa tuli mieleen virhe, jos vesi ei palaakkaan heti, niin tämä olisi kannattanut tehdä myöhemmin. No pönttö ei reagoi, mitäh? Se oli yöllä valunut tyhjäksi. Tämäkin vielä. Jätän yhden vesihanan auki, että kuulen milloin vedentulo alkaa taas ja siirryn sohvalle horrostamaan. Onneksi katsottavaa tuli mukaan ja paljon, joten päivän ohjelma oli aika selvä. Toisin uusia laseja ei ollut, ilman "kunnollista" käsien pesua en koske piilareihin (ostin erän kertakäyttöisiä optikolta lasien valmistumimisen odottelua varten ja pesin kyllä kädet alkoholilla), joten vanhat lasit silmille. Kyllä ne siinä jotenkin pysyvät yhdellä sangallakin..

Herääminen oli siis vähän ennen kahdeksaa, joskus puoli kahden aikaan alkoi tulla vettä. Vähän ja kylmää, mutta sain kädet pestyä (viimeinkin), mutta sitten ilmaantui toinen ongelma. Muistatte varmaan, että vessanpöntössä ei ollut vettä aamulla. No nyt sitä riitti, vedenpaineen kohotessa vessanpönttö alkoi muistuttaa aina vain enemmän Niagran putousten miniatyyria. Tälle tarttisi tehdä jotain. Pöntön oma venttiili vaikuttaa olevan jumissa ja jos katkaisen pääventtiilistä vedentulon en saa pyykkiä pestyä. Hienoa. Pöntön venttiili ei ota kääntyäkseen, joten nykäisen sen irti. Hmm. Muovinen irtopää, kuten oletinkin. Tämä voi siis vaihtaa halutessaan, ei kun takaisin ja peri miehinen ratkaisu: lisää voimaa! Ruoste tai jotain antaa periksi, eikä muovi. Onneksi, joten vedentulo loppuu. Takaisin käännettäessä venttiili liikkuu taas kevyesti, jahas taisi olla sittenkin ruostetta. Puolalaiset putkimiehet, perkele. Tämähän on ihan uusi talo!

Pyykki pyörimään ja kun on joutunut jo 6h odottamaan suihkuun pääsyä, niin se saa odottaa vielä, niin voin heittää päällä olevat vaateet samalla pesuun. Suihkuun päästessä olikin sitten seuraava suu auki syndrooma. Ei vettä? Ei voi olla, taas! Pikainen mietintä, hetkinen, tämä suihku toimi huonosti tänne tullessa, putkitöiden takia vesi oli poikki, joten todennäköisesti sama vika on uusiutunut. Tässä päästiin siis taas alkukantaisen mieheyden lähteille. Eli paljain käsin kiinni letkun kiinnikkeestä ja vääntämään. Voima ja kiukku voitti työkalujen puutteen (pihdit olisivat kieltämättä olleet hieno lisä) ja letku irtosi.

Bingo, suodatin oli täynnä ruskeaa mönjää. Ei kun puhdistamaan ja ennen kiinnitystä valuttaamaan suihkusta vettä, että se ei mene samantien tukkoon, jos on sattumia vielä putkissa. Ei ole, kirkasta vettä, letku takaisin ja suihkuun. No aika pian huomaan olevani ruskean veden suihkussa. Jahas, ai nyt ne vasta tulee. Ei kun vesi valumaan ja odottelemaan, että se kirkastuu. Siihen ei onneksi mennytkään kovin kauaa. Olo on siis viimeinkin puhdas.

Nyt on jo vähän syöty, toistaiseksi ruoka on pysynyt sisällä, vaikka onkin vähän möyrinyt, vessanpönttö toimii taas (se korjaantui itsestään, kunhan aikansa oli avannut/sulkenut venttiiliä käyntien välillä, ei tarvinnut siis laitaa talonmiestä asialle, tai avata ja korjata itse) eli tätä vauhtia on ihan hyvin toivoa päästä huomenna töihinkin ja saada ehjät lasit nenälle.

Nyt on jo hyvin kaljan ansainnut olo, käyn siis parvekkella.