Puolivali takana ja skootteriseikkailuja.

Enaa olisi viikko jaljella, vahiin tama loma alkaa kayda. Tanaan on tarkoitus menna rannansiivoussukellukseen, vaikka otinkin eilen varaslahdon: merenpohjasta tuli sukelluksella poistettua iso auringonvarjo ja painovyo. Muutenkin sukeltaminen oli kivempaa, kun olin kaksin koulun ohjaajan kanssa, kun muut oli kurssilaisia. Eli sukellusajat loikkasivat rajusti ylospain, kun enaa ei menty eniten ilmaa haukkovan tahdissa. :)

Lauantaina olisi viimeiset viihdesukellukset ja sitten on tarkoitus karata hiljaisemmalle rannalle, snorklata ja lukea kirjaa riippumatossa. Taalla Saireella on vahan liikaa elamaa ja suomalaisia.

Pyoralla sekoilua tuli tosiaan jatkettua. Koh Prangaanilla olin pari kertaa skootterilla menossa, toisella kerralla huonoimmilla teilla. Siella sai aina joka maessa miettia jatkaako viela, vai kaantyyko takaisin. Kerran kaantymispaatos piti tehda keskella alamakea, kun naki miten edessa on hitonmoinen kivikko, urat ja maki vain jyrkentyy. Eli alas paasisi ehka tuurilla, ylos ei lainkaan.

Ei siis kuin skootteria kaantamaan, keskella jyrkkaa makea. Ei ole helppoa, eika onnistukkaan. Taluttaen ja tyontaen kaannettyna pito murtui pyoralta ja tietty se alkoi rullata alaspain. Sai sen lopulta pysahtymaan ja vauhdin lopuessa se kallahtaa kyljelleen tietenkin ja liukuu viela pari senttia eteenpain. Sitten pyora ylos, kaantaminen onnistuu ja maen paalle sen saa ainoastaan kaasu taysilla vieresta tyontaen. Alamaissa saa jarruttaa myos jaloillakin ja valista pitaa aina pitaa taukoa, kun jarruneste ylikuumenee ja jarrut uhkaa havita. Taman jalkeen kaikki tiet alkoi tuntua pohjanmaan aukeille laukeille.

Paremmalle tielle paastessa seuraa pikainen vahinkotarkastus. Skootterin jalkatason alla oleva sivukate ja pakoputken paalla oleva muovi naarmuilla, muuten ei yhtaan mitaan. Pikku vika, mutta paikalliset vuokraamot voivat peria riistokorvauksia. Muutamasta tuli vuokraamosta kysyttya mita tama maksaa, joku 40-100e oli yleensa arvio, jos joku osasi jotain vastausta antaa.

Joten ei kun paikalliseen pyorakorjaamoon, 30min ja 20e myohemmin on katteet vaihdettu uusiin. Ennen palautusta pitikin ajaa vauhdilla parista kuralatakosta yli, ettei osien hyvin heikko savyero nay mudan alta. Palautus sujui ongelmitta ja paikalliset tosiaan tutki kasipelilla pyoran katteet mahdollislta naarmuilta. :)

Taolla tuli sitten viisastuttua ja ajopeliksi tuli vanha ja kolhittu enduro. Tyhjakaynnilla oli ongelmaa ja se piti polkea kayntiin, mutta muuten oli paljon kivempi. Renkaissa oli pitoa ihan eri tavalla, maessa ymparikaannot sujui ongelmitta ja ylosnousutkin oli helppoja, vaikka kone oli samankoinen mita skoottereissa, niin manuaali vaihteet ja maastovalitykset teki ajosta helppoa paljon kivempaa.
Toisin potkustartti on pakoputken puolella ja sita polkaistessa kerran kenka lipesi ja jalka otti kontaktia pakoputkeen. Aih. Talla kertaa ensiapu luokkaa pyora ympari ja vauhdilla ravintolaan auttoi. Eli jalka oli 40min jaapalapussin alla, ihan kevyt puna vain jai, enaa nay edes sitakaan. Ei siis isompaa vahinkoa. :)

Samalla tuli kaytya Koh Taon korkeimmalla nakoalapaikalla, tie oli jarkyttava ja kavellen sinne vain paasi. Ylosnousu todella huonoa tieta pitkin ja niin jyrkkaa makea pitkin, etta pito yrittaa valista murtua kenkien alla ja yli 30c lammossa oli aika tappoa, mutta nakoala oli sen arvoinen. Alla pieni kuva millaista polkua se oli:

Nyt taitaa olla aika menna kauppaan, ostaa vetta ja kayda kyselemassa sukelluskohteet ja ajat. Aamupala onkin jo takana: