keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Bali

Balin hiekat on kopisteltu sandaaleista jo lähes viikko sitten, mutta kai siitä silti voisi vähän kirjoittaa. Kivaa oli, majoitus oli vähän syrjemmässä Canggussa varsin mukavassa bungalowissa, jonne lopulta saatiin koottua neljän miehen iskuryhmä: kohteena aallot, tehtävänä surffaus.
Majatalon omistaja oli sopivan rento vanhempi mies joka totesi heti alkuun "I don't care what you do, it's your fucking vacation" ja antoi kaupan päälle hyviä vinkkejä lähiseuduista ja hintatasosta. Sekä huolehti, että jääkaapissa on olutta. Joy!

Toisin viereinen ranta ei ollut nyt ihan aloittelijoille suunnattu, ensimmäisessä (ja Balin ainoassa) yhteenotossa mies väsyi ennen merta. Surffilaudan sai kyllä aika kovaan vauhtiin, kun onnistui kauhomaan sopivasti aaltoon. Päälle nousemista ja kääntämistä ei todellakaan tullut uskallettua kokeilla. Kivaa se silti oli, vaikkakin hiton raskasta: aina piti kauhoa takaisin ulapalle ja aalto vei sen 50-100m kerrallaan rantaa kohti..

Kaverit jaksoi surffata senkin edestä, kun itse intouduin kiertelemään kameran kanssa. Lopputuloksena vähän palanutta nahkaa minulle ja kiva kasa kuvia. Kavereille tuli taas hiertymiä, mustelmia, kipeitä kylkiluita ja muita voitonmerkkejä. ;-)

Ranta siunataan
Saatiin muuten hankittua paikallinen hovikuski, Ketut. Siis vanha mies joka muisti aina toverellisesti läimäyttää apukuskin reittä ja peri vielä ylihintaa matkoista, toisin sen poika peri vielä enemmän. Pojasta polvi, tai ainakin laskutus paranee. Toisin reisille lyönnit ei olleet yhtä hyvin hallinnassa. Mittarilla pääsi halvemmalla, mutta eihän syrjäseudulle kovin helpolla saa moista lisävarustetta käyttävää taksia.

Muita paikallisia tuttavuuksia oli rannan baarimikko, joka tuli juttelemaan aina ja illantullen laski pöydässä olevat pullot ja laskutti sen mukaan, kuin myös alkoholisoitunut paikallinen artisti. Tuntui soittavan kaljapalkalla, mutta isolla tunteella. Ei ehkä olisi pitänyt kertoa sille olevani ruotsista, sillä sieltä lähti tulemaan Abban Mamma Mia hyvin vahvalla ADHD tulkinnalla. Toisaalta ei se huono esitys ollut..

Toisin loppuvaiheessa reissua päästiin itse nähtävyydeksi. Käytiin katsomassa Tanah Lot temppeliä, tietty keskipäivän paahtessa skoottereilla. Hieno valinta, mutta olihan se paikka hieno. Se oli vain täynnä paikallisia turisteja ja yllättäen meitä alettiin kysyä kuvaan aasialaisten neitojen kanssa. Päädyttiin siis nähtävyydeksi nähtävyydellä, tästä johtuen jotkut alkoikin kutsu meitä jo fantastic fouriksi..

Tanah Lot


Ai niin, Kutan rannalla on hienot aallot, mutta vähän liikaa pyydyksiä turisteille. Toisin yökerhossa oli kivaa (pakkohan se oli testata), osin avoin ulkoilmaan, tarjoilu toimi ja musiikki ei ollut Dj Bobon "parhaita".

Toisin Balin aika loppui aika nopeasti, joten aika nopeasti sitä huomasi majailevansa viereisellä saarella. Nusa Lembonganilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti