Sähköä kuluu osa II

Sähkömittari on ollut käytössä jo jonkin aikaa ja tuloksiakin on saatu hieman kerättyä. Osa laitteista oli hankalia mitattavia, kun sähkönkulutus vaihteli käytön aikana. Siksi pc:stä on kolme eri lukemaa, kevyestä nettisurffauksesta, pelaamisesta ja siitä kun peli yrittää saada koneen polvilleen.
Jääkaappipakastin sai olla kiinni mittarissa 70 tuntia ja kulutus on laskettu sen käyttämistä kilowattitunneista. Pesukoneiden tulokset ovat otettu ohjekirjoista, kun mittarin lukemat oli todella lähellä ohjekirjan arvoja.

Laite	W	kwh/24h
Netti (ADSL, kytkin ja wlan)	15	0,36
PC nettisurffaus	127	3,048
Monitori	43	1,032
Pelaaminen min	272	6,53
Pelaaminen max	322	7,73
PC:n ääni	15	0,36
Serveri	65	1,56
Hifit valmiustilassa	26	0,624
Serveri leffalla	86	2,064
Subbari	195	4,68
Putkivahvistin	154	3,696
Videotykki	170	4,08
AV-vahvistin	114	2,736
Sohvantäristin	26	0,624
Kahvinkeitin	510	12,24
Jääkaappipakastin	45	1,08
Valaistus olohuone	245	5,88
Pölynimuri	1600	38.4
Kannettava	30	0.72
TV valmiustila	0.14	0.0034
TV päällä	178	4.27
Astiat säästö (kwh/koneellinen)		0,74
Astiat normaali (kwh/koneellinen)		1.2
Pyykki normaali 50c (kwh/koneellinen)		1

Hieman lukuohjetta ylläolevaan taulukkoon. W kertoo laitteen kulutuksen päällä ollessaan, jos sen jakaa 1000:lla saadaan montako kilowattituntia se vie tunnissa. Seuraava sarake kertoo montako kilowattituntia kuluu, jos laite on käytössä 24 tunnin ajan.

Eli tunti elokuvaa kotiteatterilla vie sähköä 0.745kwh, siis lähes saman verran minkä puolentunnin imurointi. Pannullinen kahvia nykyisellä sähkönhinnalla maksaa 1.2cnt. ;-)

Mikä on sitten muuttunut mittarin tulemisen jälkeen? Pöytäkoneen käyttö on ainakin vähentynyt, nyt nettisurffaus tapahtuu enimmäkseen kannettavalla. Hifien sähköt tuli järjesteltyä uusiksi ja nyt suurin osa laitteista on erillisen jakorasian takana, josta kytketään käytön jälkeen sähköt pois päältä. Valoja sammutellaan vähän useammin ja astianpesukoneessa käytetään eri ohjelmaa. Saa nähdä paljonko kulutus oikeasti laskee.

Lomaa suunnittelemassa

Taas on se aika vuodesta, kun lomakuume polttelee pahimmillaan. Onneksi siihen on olemassa lääkekkin. Lennot on siis hankittu ja reissun suunnittelu on hyvässä vauhdissa. Tällä kertaa ei tulekkaan päädyttyä palmun alle, vaan Skotlantiin!

Tavallisesti reissut ovat olleet sarjassa "otan lennot ja junailen loput paikan päällä" - tasoisia, niin nyt tulee kerrankin vähän tarkemmin mietittyä miten tulee liikuttua. Joten ihan hyvin suunnitelmat voi jakaakkin.

Eli lennot löytyi Ryanairilta Tampereelta Lontooseen (2.4 ja 70€). Lontoosta on tarkoitus jatkaa Nottinghamiin ystävän luo pariksi päivää majoittumaan. Lontoo-Nottingham näyttäisi maksavan noin 13€ bussilla lentokenttäkuljetus mukana. Nothinghamista on lento (5.4 ja 57€) Glasgowiin ja sieltä bussi Obaniin (6.5€). Lentokenttäkuljetuksiin menee arviolta 10€. 

Yllättäen lentokone ja bussi oli halvempi, mitä juna. Enemmän valintaan vaikutti se, että lähteekö liikkeelle aamuyöstä ja on iltapäivästä perillä, vai pelkästään aamusta liikkeelle ja on iltamyöhään perillä.

Obaniin saapuminen tapahtuu iltapäivästä, jolloin ei pääse enää fiksusti lautalla ja bussilla eteenpäin. Jään siis sinne yöksi Hotel Columbaan (29€ aamupalalla). Obanista lähtee seuraavana aamuna lautta Isle of Mullille, josta tulee jatkettua bussilla ja toisella lautalla Isle of Ionaan. Lautta ja bussiaikataulut saa selvitettyä paikanpäällä, mutta matkat on lyhyitä ja Ionaan pääsee parissa tunnissa.

Ionan kuviot selvittelen seuraavaksi, saari on mukavan pieni, joten autoa ei tarvitse. Siellä on tarkoitus olla pari päivää ja 2-3 päivää Isle of Mullilla. Tämän jälkeen olisi siirryttävä Edinburghiin, jonka kiertämiseen taitaa jäädä vain 1-2 päivää, kun paluu on aikaisin aamusta (12.4 ja 63€).

Rahaa poltettu tähän mennessä:

Lennot: 133€

Maan sisäinen liikkuminen: 86.5€

Majoitus: 29€

Loppulasku: 248.5€

Saa nähdä miten korkeaksi loppulasku vielä muodostuu. ;-)

Nörtti antaa periksi

Töissä tuli siirryttyä linuxista windowsiin. Oikeasti minulla on ollut molemmat jo kauan, mutta windows oli aina etähallittuna linuxista käsin. Nyt vain työkannettavassa on ssd levy ja linuxkone oli ikivanha, joten nopeusero sai vaihtamaan pääkäyttöjärjestelmää. Eiköhän siihenkin totu.

Käyttöliittymä palaa tuttuun ja turvalliseen, mutta oikeasti linuxin puolelta jää kaipaamaan monia asioita. Aikanaan käytössä oli Enlightenment e17, joka oli silloin "alpha" tasolla ja kaatui usein. Ei se haitannut, kun nappia painamalla se käynnistyi uudestaan ja ikkunat ja ohjelmat oli paikallaan, eikä mitään tietoa kadonnut.
Se aiheutti kyllä parhaan reaktion yhdessä palaverissa, kun esityksen jälkeen tuli kysymysten aika, niin ainoa kysymys oli "ööö mikä distro toi oikein on?". Ilmesesti esitys oli aika tyhjentävä, mutta käyttöliittymä oli jotain ihan uutta. ;-)

E17:n paras puoli oli nopeus ja työpöytien hallinta. Työpöytiä sai vaihtaa molemmassa monitorissa toistaan riippumatta ja hiiren rullalla. Mitään starttivalkkoa ei tarvinnut kun alt+esc toi pikkukonsolin johon kirjoittamalla sai ohjelmat käyntiin. Esim fir ja enter käynnisti firefoxin. (macissa vastaavan toiminnallisuuden saa muuten quicksilverillä)

Seuraava siirtymä oli gnome 3, joka on herättänyt aikamoista itkua ja parkua käyttäjien keskuudessa. Joku siis kehtasi viedä taskbarin, ikkunoiden pienennysnapin ja sovellusvalikko on täynnä jättikokoisia ikoneita! Itse taas pidin siitä kuin hullu puurosta. Kerrankin käyttöliittymä tajusi pysyä poissa tieltä. Sovelluksille on maksimimäärä tilaa ja notifiaatiot toimii.

Siinäkin sai sovelluset käynnistetyä vain painamalla windows nappia ja kirjoittamalla vähän sovelluksen alusta. Samoin sovellukseen sai vaihdettuakin, oli sovellus millä tahansa työpöydällä. Hienointa oli se, että mikään ei ikinä häirinnyt aktiivista sovellusta. Pikaviesti, kalenterimuistus, sähköposti yms näkyivät vain viesteinä alalaidassa ja samaan aikaan pystyi kirjottamaan dokumenttia minkään häiritsemättä.
Sama periaate toimi jos vaikka käynnisti raskaan ohjelman tai pisti selaimen hakemaan netistä jotain. Jos siinä välissä palasi jonkun muun ohjelman pariin, gnome vain kertoi, että softa x on valmiina tuolla taustalla.

Käytännössä gnome 3 aiheuttaa tuskaa ja ahdistusta, jos on tottunut pitämään kymmeniä ikkunoita auki yhtäaikaa ja kuvittelevansa moniajavansa. Jos opettelee jakamaan eri tehtävien ohjelmat eri työpyödille, niin se on oikein mukava. Käyttöliittymä kyllä moniajaa, mutta käyttäjää ohjataan tekemään vain yhtä asiaa kerrallaan, mutta hyvin.

Tämän kaiken jälkeen windows tuntuu jotenkin vanhanaikaiselle.