keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

High speed dirt

Loma alkoi, tuska onkin jo takana. Siis kolme päivää, tai minun tapauksessa kaksi ja puoli reipasta auringonpaistetta ja aika tummaa paahtoa musiikin osalta. Puolikas siksi kun töistä lähtö veny, demo ei mennyt ihan kuin strömssössä, kun yksi osa systeemistä kuoli alta ennen esitystä.
No sen jälkeen se alkoi heräillä, joten oltiin äkkiä tilanteessa "hei tän voi vielä pelastaa ja saada taskin kiinni" lopputuloksena, homma pulkassa ja testamentin keikka jäi näkemättä, kun lähtö venyi.

Moottoritiellä ajaessa moottoripyörällä ajaessa huomaa muuten muutaman asian. Bensan kulutus kasvaa huomattavasti, tuolla pyörällä jokut 80km/h tiet menee hyvin vähällä löpöllä, moottoritiellä kierrokset ovat sen verran korkeammat, että kulutus alkaa jo kutosella. Tuosta seuraa sekin, että kone käy alueella jossa on oikeasti voimaa.

Edellisessä pyörässä oli raaka tehopiikki hyvin lähellä niitä kierroksia, jolla moottoritiellä ajettiin. Eli kahvan kääntö tuotti murahduksen ja kädet venyy efektin jota jatkui rajoittimelle asti, tai kunnes järki voitti. Hieno ominaisuus ohittaessa, vähemmän hieno tasaisessa ajossa.
Nykyinen pyörä käyttäytyy kuin kuin autokuskin ajama rolls royce. Tehoa on kuten valmistaja ilmoitata "riittävästi", mutta siitä ei tehdä samalla numeroa, ellei takapenkin brittiherra totea "Will you James bloody well step on it", jonka jälkeen saa tehdä töitä, että herrapenkin brandylasit ei läiky rinnuksille..

Pirteintä on kuitenkin kaikki pienet hyönteiset, jotka tulee esin auringonlaskiessa. Ilmeisesti ötökkäyliopistossa on vielä kursseista parantamisen varaa. Hirvikärpäset eivät saa vielä opetusta aiheesta "Kohteen jalkojen lukumäärä ja sen vaikutukset suvunjatkamiseen" eikä muillekkaan opetata "Lentoturvallisuus 1: Kohteen ja sinun suhteellisen nopeuseron vaikutus onnistuneeseen laskeutumiseen" - kursseja.

Siis mikä tahansa lintua pienempi osuessaan 120km/h moottoritietä kiitävään kuljettajaan litistyy huomattavasti ja siinä sivussa roiskemaalaa sisuskaluillaan joko kypärän tai ajotakin. Välistä kuuluu vain kypärästä *kops*, *splurts* tai hyttysparveen osuessaan on visiiri täynnä mustakellertäviä läiskiä.
Ne on sen verran pieniä, ettei tule *tak-tak-tak-tak* ääntä, kuin automaattiaseen sarjasta. :) Ei tarvitse goreleffoja katsoa, kun sisuskaluja on näkökenttä täynnä arjessakin. Onneksi niiden läpi näkee ihan hyvin, hieman sama ilmiö kuin likaisissa silmälaseissa. Ei se niin paljoa haittaa, jos vain tarkentaa katseen kauas.

Tälle kypärä näyttää, kun takana on 140km moottoritietä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti